Lappeenrannan Asuntopalvelu luopuu vakuusmaksusta, lue lisää

Pelastuslaki uudistuu ja vastuu palovaroittimien toimivuudesta sekä ylläpidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle eli käytännössä Lappeenrannan Asuntopalvelulle. Muutoksessa siirtymäaikaa on vuoden 2025 loppuun asti. Asukkaan velvollisuutena on ilmoittaa palovaroittimen vioista tai palovaroittimen pariston loppumisesta Lappeenrannan Asuntopalvelulle.

Lappeenrannan Asuntopalvelu tulee asentamaan palovaroittimet asuntoihin siirtymäajan aikana 31.12.2025 mennessä.

– Tällä hetkellä kartoitamme mahdollisia vaihtoehtoja ja kustannuksia. Selvää on jo se, että tavallisia, halpoja paristokäyttöisiä palovaroittimia emme tule asentamaan. Vaihtoehtoina ovat sähköverkkoon yhdistettävät palovaroittimet tai iot-laitteet. Iot-palohälyttimien etuna on se, että ne ovat etäluettavia. Niillä voi myös seurata huoneiston olosuhteita, kuten lämpötilaa. Valinnassa tulemme käyttämään palovaroittimia, joiden pariston käyttöikä on 10 vuotta. Myös asennus- ja ylläpitokustannuksia selvitetään. Kevään aikana teemme päätökset ja asennukset alkavat mahdollisimman nopeasti, kertoo isännöintipäällikkö Timo Haikala Lappeenrannan Asuntopalvelusta.

Asennuksesta ilmoitetaan kaksi viikkoa aikaisemmin

Lappeenrannan Asuntopalvelulla on lain mukaan oikeus päästä huoneistoon, kun se on välttämätöntä säädetyn velvollisuuden toteuttamista varten. Asennuksen ajankohdasta ilmoitetaan asukkaalle kaksi viikkoa aikaisemmin, ja työ toteutetaan ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

– Käytännössä teemme suunnitelmat valmiiksi laitteiden sijoittamispaikkaa myöten. Palovaroittimia asennetaan yksi kappale jokaista alkavaa 60 m2:ä kohden. Asentaminen ei vaadi asukkaalta toimenpiteitä, Haikala toteaa.

Asennuksen yhteydessä asuntoihin jätetään ohjeet. Ne olisi hyvä säilyttää vaikka kiinnittämällä siivouskaappiin tai eteisen komeron oveen.

Asukkaan tulee ilmoittaa vioista

Jatkossa asukkaalla säilyy vastuu laitteen tarkkailusta. Vioista ja pariston loppumisesta tulee ilmoittaa Lappeenrannan Asuntopalveluun. Vikailmoituksen voi tehdä WhatsAppilla tai Asukassivujen kautta.

On arvioitu, että lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen toimimattomuus tai puuttuminen vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Arvioiden mukaan tällä hetkellä toimiva palovaroitin puuttuu Suomessa noin 20 prosentissa asunnoista.

Lappeenrannan Asuntopalvelu tulee asentamaan kaikkiin asuntoihin uudet palovaroittimet. Mitä se tarkoittaa asukkaalle?

  • Asennukset alkavat mahdollisimman pian, ja ne tullaan tekemään vuoden 2025 loppuun mennessä.
  • Ilmoitus asukkaalle tulee vähintään kaksi viikkoa ennen asennusaikaa.
  • Asentaminen ei vaadi asukkaalta toimenpiteitä.
  • Asennuksen yhteydessä asuntoihin jätetään ohjeet. Ne tulee säilyttää.
  • Jatkossa asukkaalla säilyy vastuu laitteen tarkkailusta.
  • Vioista ja pariston loppumisesta tulee ilmoittaa Lappeenrannan Asuntopalveluun. Vikailmoituksen voi tehdä WhatsAppilla tai Asukassivujen kautta.

Artikkeli julkaistu Asukaslehdessä.

Teksti: Sorja Productions Oy, Saara Raudasoja

Säästä sähköä, ehkäiset sähkökatkoja

  • Katkoja voi esiintyä erityisesti kylminä tuulettomina päivinä. Katkoihin voi varautua seuraamalla uutisia ja tiedotteita.
  • Katkoja voi ehkäistä vähentämällä sähkön kulutusta huippuaikoina eli arkisin klo 8–10 ja 16–17 ja 19–20. Myös mahdolliset sähkökatkot voivat ajoittua näihin kulutuksen huippuaikoihin.
  • Suosittelemme kaikkia asukkaita osallistumaan energiansäästötalkoisiin. Sähkönkulutusta vähentämällä on mahdollista välttää, tai vähintäänkin minimoida, tulevan talven sähkökatkokset. Lisätietoja energiansäästämisestä saa esimerkiksi Astetta alemmas -kampanjan sivuilta https://www.astettaalemmas.fi/.

Varautuminen sähkökatkoihin

  • Seuraa oman sähkönjakeluyhtiösi, Lappeenrannan Energian, tiedottamista ennakoiduista sähkökatkoista.
  • Huomaa, että sähkökatkoja voi tulla myös yllättäen, jolloin niistä ei ehditä tiedottaa.
  • Seuraa myös vuokranantajasi tiedottamista sosiaalisessa mediassa: facebook.com/lappeenrannanasuntopalvelu
  • Kotona tulisi olla kaikille asukkaille lämmintä vaatetusta, taskulamppu ja paristokäyttöinen radio tiedotteiden seuraamista varten. Puhelin ja varavirtalähde kannattaa pitää ladattuina.
  • Lisäksi kotona tulisi olla hyvin säilyvää ruokaa, kuten säilykkeitä.

Kun sähköntulo katkeaa

Sähköyhtiölle ei tarvitse ilmoittaa, että sähköt ovat poikki. He tietävät jo, että alueellesi ei tule sähköä. On erityisen tärkeää huomioida seuraavat asiat sähkökatkon alkaessa.

Käännä kodinkoneet pois päältä

Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä laittaa pois päältä katkon alettua. Ne eivät kuitenkaan toimi katkon aikana. Jätä yksi valaisin päälle kertomaan, milloin sähköt palaavat. Tärkeintä on katkaista virta tulipaloriskin aiheuttavista laitteista kuten liedestä, silitysraudasta, mikroaaltouunista, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta, jotta ne eivät aiheuta vaaraa äkillisesti käynnistyessään sähköjen palauduttua. Laita pois päältä myös sähköpatterit. Jääkaapin ja pakastimen avaamista kannattaa välttää.

Varaudu siihen, ettei vettä tule

Veden tulo voi lakata sähkökatkon aikana heti saman tien tai kun vesi loppuu vesitornista. Vesijohtovettä voi juoda, ellei veden väri tai haju poikkea tavallisesta. Mikäli vettä vielä tulee sähkökatkon alettua, säilö vettä puhtaisiin astioihin juomavedeksi ja hygieniaa varten.

Lämmintä vettä ei ole sähkökatkon aikana saatavilla. Sähkökatkon aikana veden kulutusta, eli keittiön ja kylpyhuoneen vesihanojen sekä suihkun käyttöä, tulisi välttää.

Vessan voi vetää vain kerran, jos vettä ei tule. Silloin WC-istuimen säiliö ei enää täyty vedellä. Jätevesi valuu yleensä painovoiman avulla kiinteistöstä kunnan viemäriin. Jätösten kuljettaminen viemäreissä tapahtuu pumppaamalla. Ilman sähköä jätevesi ja kiinteät jätteet eivät liiku, vaan ne voivat tukkia viemärit. Siitä voi seurata tulvia esimerkiksi kerrostalojen alakerroksiin. Siksi pönttöön ei kannata katkon aikana tehdä isoja tai pieniäkään tarpeita. Tarvittaessa viritä muovikassi WC-istuimeen, sankoon tai pottaan. Käytä reilusti vessa- tai sanomalehtipaperia kuivikkeena. Tee tarpeesi siihen, sulje pussi tiiviisti ja vie jätekatokseen sekajäteastiaan. Ulosteita ei saa laittaa biojätteeseen edes biojätepussissa.

Liikkuminen

Sähkökatkon aikana on suositeltavaa pysyä kotona.

Hissit lakkaavat toimimasta. Useimmat hissit pysähtyvät kerrosvälille sähkökatkossa. Jos hissi pysähtyy ja olet sisällä, paina hälytysnappia. Se on yleensä keltainen ja merkitty hälytyskellon kuvalla. Paina nappia niin pitkään, että hissin hälytyspäivystys vastaa. Päivystys lähettää paikalle hissihuoltomiehen. Vanhasta hissistä ei aina saa yhteyttä hälytyspäivystykseen. Kun painat hälytysnappia, porraskäytävän hälytyskello alkaa soida. Annan kellon soida niin kauan, että joku kuulee sinut ja hälyttää apua. Voit myös soittaa apua kännykällä. Ne yleensä toimivat hississä. Soita hissihuoltoliikkeen päivystysnumeroon, jonka löydät hissistä. Soita hätänumeroon 112 vain, jos joku on loukkaantunut tai et tavoita huoltoliikettä. Älä hätäänny. Apu kyllä tulee paikalle. Huomioithan, että hissin käyttöä on syytä välttää myös, jos on tiedossa, että sähköt voivat katketa.

Niissä taloissa, joissa on elektroniset avaimet tai sähköiset kulkulätkät, lukitukset toimivat sähkökatkoista huolimatta. Sähköiset ovet ovat varmistettu akuilla.

Naapuriapu

Varmista että naapurissa asuvat vanhukset ja yksinasuvat pärjäävät sähkökatkon yli. Naapureita tulee auttaa mahdollisuuksien mukaan ja kutsua tarvittaessa lisäapua paikalle.

Kun sähköt palaavat

Älä laita kaikki sähkölaitteita kerralla päälle, ettei äkillinen kuormituspiikki katkaise sähköjä uudelleen.

Mikäli huoneistossasi on sähköpatterit, laita ne päälle puolen tunnin välein eri huoneissa, niin äkillinen kuormituspiikki ei katkaise sähköjä uudelleen. Jos huoneistossasi on sauna, lämmitä sauna tarvittaessa vasta seuraavana päivänä. Valmista ruokaa mikroaaltouunilla, jos omistat sellaisen. Veden tulo ei välttämättä ala heti, kun sähköt palaavat. Kun vettä alkaa tulla, siinä voi olla sakkaa. Juoksuta vettä, kunnes se kirkastuu.

Varoittimet kannattaa sijoittaa makuuhuoneisiin ja eteiseen vähintään puolen metrin päähän seinästä. Keittiö tai kylpyhuone ei ole palovaroittimelle hyvä paikka. Lisää ohjeita ja muuta tietoa löytyy varottimien pakkauksista ja alla olevasta linkistä. Lisätietoa palovaroittimista paloturvallisuusviikko.fi-sivuilta.

Vain toimiva palovaroitin voi pelastaa sinut ja naapurisi ajoissa

Palovaroitin havaitsee pienenkin määrän savua, joka on tultakin vaarallisempaa. Pieneltäkin tuntuva palonalku täyttää asunnon savulla jopa muutamassa minuutissa. Palon etenemisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta toiminta ensimmäisten minuuttien aikana on ratkaisevaa. Ainoastaan toimiva palovaroitin herättää sinut toimimaan.

Tarkista kerran kuukaudessa – Piippaus riittää

Tarkista palovaroittimiesi toiminta vähintään kerran kuukaudessa sekä aina, kun olet ollut useamman päivän poissa kotoa. Kokeile toimintakuntoa painamalla laitteessa olevaa testinappia. Jos kuulet voimakkaan piippausäänen, palovaroittimesi on toimintakunnossa. Ellei ääntä kuulu tai se on heikko tai katkonainen, vaihda palovaroittimeen uusi paristo. Mikäli piippaus ei kuulu kunnolla paristonvaihdosta huolimatta, vaihda tilalle uusi palovaroitin välittömästi.

Pariston vaihdon yhteydessä palovaroittimesta on samalla hyvä poistaa pölyt, jotka saattavat heikentää varoittimen reagointiherkkyyttä tai aiheuttaa vikahälytyksiä.

Parasta ennen päivämäärä

Tiesithän, että palovaroittimilla on myös parasta ennen päiväys. Vanhoissa palovaroittimissa ei yleensä ole valmistus- tai parasta ennen-päivämäärää. Se on ollut pakollista vasta vuoden 2010 alusta. Jos et tiedä palovaroittimesi ikää tai päiväystä ei löydy, kannattaa suosiolla hankkia uusi.

Palovaroittimien hankinnasta ja sijoittamisesta huolehtii asukas eli sinä itse.

Veden säästöllä on monia ympäristöetuja

  • Raakaveden hankinta- ja puhdistustarve vähenevät.
  • Jäteveden käsittelytarve vähenee.
  • Veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee.
  • Lämpimän veden säästö vähentää energian kulutusta.
  • Vesilasku pienenee.

Lappeenrannan Asuntopalvelun humoristisilla opastevideoilla perehdyttiin aiemmin koomikko Matti Patrosen johdolla asumisen eri tilanteisiin. Nyt Matti ja Siiri kohtaavat jälleen. Videolinkit avautuvat YouTubeen.

Katso videot veden säästämisestä:

Kahdeksan vinkkiä fiksuun vedenkäyttöön

Ohje vedensäästöön hampaita pestessä

Vettä ei pidä juoksuttaa turhaan kylpyhuoneen pesualtaalla.
Hana kannattaakin sulkea aina, kun harjaat hampaita ja parasta on käyttää mukia juoksevan veden sijaan.

Vinkit vedensäästöön pyykkiä pestessä

Pyykkiä suomalaisissa kodeissa pestään noin 220 krt/vuodessa, joten pyykinpesu haukkaa ison osan vuosittaisesta vedenkulutuksesta. Käytäthän koneiden ohjelmia tarkoituksenmukaisesti etkä pese vajaita koneellisia. 

Vinkki vedensäästöön suihkussa.

Suihku on kodin suurin vesisyöppö. Suihkussa kannattaa välttää veden juoksutusta ja sulkea hana aina saippuoinnin ajaksi.

Vinkki vedensäästöön suihkussa

Suihkukäynnit kannattaa pitää mahdollisimman lyhyinä. Näin yhdestä suihkukäynnistä selviää suhteellisen pienellä vesimäärällä ja vuositasolla myös huomattavasti pienemmällä euromäärällä.

Vinkki vedensäästöön tiskatessa.

Säästeliäskin käsin tiskaaja kuluttaa vettä noin viisinkertaisen määrän nykyaikaiseen astianpesukoneeseen verrattuna. Mikäli kuitenkin tiskaat käsin, ethän tee sitä juoksevan veden alla.

Vinkki säästeliääseen vedenkäyttöön.

Joudutko juoksuttamaan vettä hanasta kun haluat kylmää juomavettä? Ota haalea vesi odotellessa talteen kannuun ja laita kannu jääkaappiin. Näin saat aina takuukylmää vettä juodaksesi.

Vinkki vedensäästöön WC:ssä.

Keskivertosuomalainen käy vessassa 5-7 kertaa päivässä, ja wc:n huuhteluun kuluu vuodessa vettä keskimäärin 20 000 litraa per henkilö. Käytännössä noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. 

Vinkki vedensäästöön WC:ssä.

Pieneltä tuntuva vuoto wc-pöntössä voi käydä äkkiä hyvinkin kalliiksi. WC:n jatkuva vuoto saattaa tuoda useiden tuhansien eurojen lisälaskun, joten korjauta viallinen vessanpöntön huuhtelusäiliö heti.

Lähde: Lappeenrannan Energia, Motiva

Tiesitkö, että yhden muovikassin valmistukseen kuluu yhtä paljon energiaa (480 kJ) kuin yhden vesilitran lämmittämiseen kiehuvaksi? Suomalainen kuluttaa 55 muovikassia vuodessa ja koko Suomessa 300 miljoonaa muovikassia. Näiden valmistuksen sitoutuva energiamäärä vastaa kiehuvana vetenä samaa määrää kuin mitä mahtuisi 400 000 Lappeenrannan uimahallin kokoiseen uima-altaaseen.

Vedenkulutukseen on helppo vaikuttaa arkisilla muutoksilla, mutta on myös tärkeää tiedostaa kuinka paljon vettä ”piilokulutetaan”, eli kuinka paljon eri tuotteiden, muun muassa elintarvikkeiden tuotantoon on mennyt vettä. Piilovedenkulutuksessa on otettava huomioon myös globaali vedenkulutus. Esimerkiksi kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa, ja osa tuosta vedestä käytetään muualla kuin Suomessa. Suomessa on runsaasti vesivaroja väestömäärän nähden, joten vettä on totuttu käyttämään huolettomasti. Lämpimän veden tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn kuluukin meillä runsaasti energiaa.

Ämpärit täynnä vettä

Näin paljon vettä kuluu litroina tuotteen valmistuksessa:

  • Kuppi kahvia: 140 l
  • Kuppi teetä: 30 l
  • Lasi olutta: 75 l
  • Omena: 70 l
  • 1 kg riisiä: 3400 l
  • 1 kg naudanlihaa: 15 500 l
  • 1 kg porsaanlihaa: 4800 l
  • 1 kg kanaa: 3900 l
  • 1 kg juustoa: 5000 l
  • 1 kg vehnää: 1300 l
  • Siivu leipää: 40 l
  • 1 litra maitoa: 1000 l
  • T-paita: 2700 l
  • 1 A4-paperi: 10 l 

Joidenkin ruokien sisältämä piilovesi litroina:

  • 1 peruna: 25 l
  • 1 kananmuna: 135 l
  • 1 hampurilainen: 2400 l
  • 2 dl appelsiinimehua: 170 l
  • 2 dl omenamehua: 190 l
  • 1 dl riisiä: 340 l

Lähde: Etelä-Karjalan Energianeuvonta